Polyolit
Polyoli eli monenarvoinen alkoholi on alkoholi, jossa on useita hydroksyyliryhmiä. Yksinkertaisimpia polyoleja ovat diolit, joissa on kaksi hydroksyyliryhmää; sellainen on esimerkiksi etaanidioli eli etyleeniglykoli. Tavallisia polyoleja ovat myös glyseroli sekä sokerialkoholit.[1][2]
Polyoleja käytetään polyesterien, polykarbonaattien, polyuretaanien ja epoksien monomeereinä. Esimerkiksi bisfenoli A on tavallinen polykarbonaattimonomeeri. Lisäksi nitraattiesteriräjähteitä valmistetaan vastaavista polyoleista, esimerkiksi nitroglyserolia glyserolista tai pentaerytritolitetranitraattia pentaerytritolista.[1][2]
Polyvinyylialkoholi on polymeerinen polyoli. Selluloosa, hemiselluloosa ja tärkkelys ovat ulospäin polyoleja, koska niissä vain hydroksyyliryhmät ovat reaktiivisia, mutta ne luokitellaan polysakkarideiksi, koska ne muodostuvat aldehydimonomeereistä – monomeerien keskinäinen sidos on asetaali. Sen sijaan polyetyleeniglykoli ei ole polymeerinen polyoli, vaan polyeetteri, jossa on kuitenkin kaksi hydroksyyliryhmää päissä.
Lähteet
- ↑ a b William N. Hunter: "Alcohols, Polyhydric", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Peter Werle, Marcus Morawietz, Stefan Lundmark, Kent Sörensen, Esko Karvinen & Juha Lehtonen: "Alcohols, Polyhydric", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008.