Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Helsingin Seudun Liikenteellä näyttäisi olevan linjoja joiden olemassaolosta "pitäisi vain tietää" jotta niistä olisi mitään hyötyä. Siis tarkoitan linjoja joilla ei ole sata-säännöllistä liikennettä vaan ainoastaan joinakin viikonpäivinä tai viikkoina. (Olen törmännyt niihin klikatessani pysäkkiä, muummoassa se Sipoolaisen hautausmaan pysäkki, mikälie Östersundom, Söderkulla tai muu sellainen, ja nyt tuoreimmin 79B linjan pysäkki) Onko lähdettä mihin näitä olisi koottu, esimerkiksi joku wikipedian erikoislinjojen lista? Ja tarkemmin ottaen, tietääkö mikä tarina tuon 79B linjan takana on? Jonkun miljardöörin yksityislinja? -- Cimon Avaro 2. tammikuuta 2026 kello 21.49 (EET)Vastaa

Linja 79B näyttää olevan linjan 79 lisäreitti ruuhka-ajalle, joka ajaa vain ruuka-aikana ja vain linjan eniten käytetyllä osuudella. (lähde) --Farma3110 (keskustelu) 2. tammikuuta 2026 kello 22.29 (EET)Vastaa

@Cimon Avaro, Helsingin seudun liikenteen (huomaa oikea kirjoitusasu) reittikartat tuntuvat olevan aika piilossa, mutta onnistuin lopulta: Matkustaminen / (sivun alalaidasta:) Suunnittelu / Reittikartat ja asemakartat. Avautuu sivu: https://www.hsl.fi/matkustaminen/reitti_ja_asemakartat, josta voi valita esim. kohdasta Reittikartat / Alueittain pdf-muotoisen linkin https://staticfiles.hsl.fi/globalassets/matkustaminen/tulostettavat-aikataulut-ja-kartat/reittikartat/alueittain/pks_1671x1200_11082025-alkaen.pdf.

Tärkeä lippuvyöhykekartta on vieläkin enemmän piilossa. Osoite täytyy kirjoittaa itse suoraan: https://reittiopas.hsl.fi/Etusivu, sillä HSL:n sivuilta ei linkkiä löydy. Tuo Etusivu-loppuosa on tärkeä, muuten kartta ei näy. Olen joskus antanut heille tästä palautetta, mutta parannusta ei ole tehty.

~2026-77169-8 (keskustelu) 4. helmikuuta 2026 kello 13.57 (EET)Vastaa

Itse asiassa tuolle reittioppaan vyöhykekartalliselle etusivulle pääsee HSL:n pääsivulta kahdella klikkauksella: "Matkustaminen" -> "Reitti". Myös suora linkki vyöhykejakoon HSL:n etusivulta voisi olla ihan hyvä. --Farma3110 (keskustelu) 4. helmikuuta 2026 kello 14.20 (EET)Vastaa

Käytetäänkö Ångströmeita jo IT-vehkeiden litofrafian yksikkönä? Damn. 0dorkmann (keskustelu) 5. tammikuuta 2026 kello 10.17 (EET)Vastaa

Nanometrillä mennään - se vieläpä standardiyksikkökin. Ei ihan yksittäisiä atomeja jonoon laitella: [1]. Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2026 kello 16.03 (EET)Vastaa

Kyllä tätä vanhentunutta ja epästandardia yksikköä pusketaan uudelleen käyttöön nimenomaan IC litografiassa. Katso esim. en:2 nm process artikkelia ja sen lähteitä. Intel käyttää nimityksiä 20A (20 Å = 2 nm) ja 18A (18 Å = 1,8 nm), ja TSMC:llä on suunnitelmat vielä pienemmän viivanleveyden A16 ja A14 valmistukseen.jni (k) 5. tammikuuta 2026 kello 18.54 (EET)Vastaa

Ja sitten ne onnettomat ei osaa kirjottaa ees Å! A on ampeeri. Menköön muualle "jalkoinensa" ja "käsinensä"... Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2026 kello 19.37 (EET)Vastaa

Ne näyttävät Applen mainoksissa hienommilta kuin oikea leveys. raid5 6. tammikuuta 2026 kello 02.52 (EET)Vastaa

Parkinsonia sairastavien pitää nauttia levodopaa pitääkseen dopamiinitasot kunnossa. Jotkin huumeet -kuten kokaiini eri muodoissaan- antavat euforiatunteen vapauttamalla aivojen dopamiinivarastot yhdellä kertaa. Mitä tapahtuu parkinsonpotilaan aivoissa jos tämä vetää crackia piipusta? Dieharder (keskustelu) 8. tammikuuta 2026 kello 23.02 (EET)Vastaa

Huumeet tuhoavat aivot. Älä käytä. raid5 8. tammikuuta 2026 kello 23.09 (EET)Vastaa

Höpö höpö. Taudin oireita yritetään lieventää/hoitaa useilla eri tavoilla. Duodecim kertoo: [[2]]. Sjmantyl (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 14.38 (EET)Vastaa

Kysytään nyt täältä kun en löytänyt suomenkielisestä wikipediasta vastaavaa tietoa. Pitääkö paikkaansa että Suomi olisi ollut 1952-5 YK:n yleiskokouksen tarkkailijajäsen? (en:United Nations General Assembly observers) -- Cimon Avaro 9. tammikuuta 2026 kello 06.39 (EET)Vastaa

Muistaako kukaan, mikä oli sen lapsille suunnatun seikkailuohjelman nimi, jossa oli päiväkoti-ikäisiä lapsia, joiden piti suorittaa erinäisiä tehtäviä ja yksi tehtävistä oli muistaakseni se, jossa rautaportti, jonka edessä hehkui alussa pelottavannäköiset silmät ja taustalla kuului mörkömäinen ääni, sulkeutui jälkikäteen lasten mentyä portin kautta aarteen luo ja heidän piti selvittää, miten ovi saatiin taas auki. Se ei mielestäni ollut Syrhämä eikä Hui Hai Hiisi vaan joku muu, jonka nimeä en muista. ~2026-18842-8 (keskustelu) 9. tammikuuta 2026 kello 20.22 (EET)Vastaa

Pikku Kakkosen 1990-luvun eskarilaisille suunnattua sarjaa. Voisiko olla Merirosvolaiva, jossa haettiin kapteeni Ketaleen aarretta tms.? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. tammikuuta 2026 kello 20.42 (EET)Vastaa

Mikä Suomen hyvinvointialueiden keskussairaaloista (21 kpl?) on lähimpänä vesistöä? Ja vesistöksi kelpaa mikä tahansa vesistö: meri, joki, järvi, lampi tms.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. tammikuuta 2026 kello 17.58 (EET)Vastaa

Seinäjoen keskussairaala on Kyrkösjärven vieressä. Finncle (keskustelu) 10. tammikuuta 2026 kello 18.04 (EET)Vastaa

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä sijaitsee n. 50metrin päässä Perämerestä.--Dieharder (keskustelu) 10. tammikuuta 2026 kello 19.22 (EET)Vastaa

Länsi-Pohja taitaa voittaa, vaikka Vaasan keskussairaalakin on aivan meren rannalla ja Savonlinnan Saimaan rannalla. Toki Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vieressä on joku lammikko. --Vnnen (keskustelu) 16. tammikuuta 2026 kello 13.52 (EET)Vastaa

Suomessa /ʃ/-äännettä voidaan merkitä joko kirjaimella š tai kirjaimilla sh. Onko jälkimmäinen tapa tullut jostain toisesta kielestä suomeen, vai onko se "keksitty itse"? Ruotsissahan samaa äännettä merkitään kirjaimilla sj, ainakin nykyään. -- Kapulakone (keskustelu) 15. tammikuuta 2026 kello 12.22 (EET)Vastaa

Minusta sh on alkujaan laina englannista kuten shampoo sanassa (sampoo lienee tosin suositeltavin muoto nykyään) tai saksankielestä kuten Schach (shakki) sanassa. Kirjaimen š käyttö taas on Kielitoimiston "keksitty itse" juttu, jota käyttävät ne jotka haluavat käyttää. Itse en käytä. Yhteen aikaan Kielitoimistossa keksivät että vessaa pitäisi kutsua eriö sanalla. En käytä tuotakaan "keksitty itse" sanaa. Eli siis sh on alkujaan lainaa, š kirjain uudempi byrokraattien keksintö. jni (k) 15. tammikuuta 2026 kello 12.50 (EET)Vastaa

En minä tuota kysymystä mitenkään pilkkaavaksi tarkoittanut. -- Kapulakone (keskustelu) 15. tammikuuta 2026 kello 15.33 (EET)Vastaa

Š on lainattu suomeen tšekin kielestä kymmeniä vuosia ennen Kielitoimiston perustamista. Silvonen (keskustelu) 15. tammikuuta 2026 kello 16.36 (EET)Vastaa

Joo, Jukka K. Korpelan mukaan se olisi tuotu suomeen tšekistä vuonna 1907. Lähde: Kirjainten tarinoita (Šš) jkorpela.fi. Kielitoimisto aloitti toimintansa vasta 1945. Tosin jo vuodesta 1928 oli ollut olemassa kielivaliokunta. Lähde: Kielitoimiston historia Kotimaisten kielten keskus.. – ~2026-31732-8 (keskustelu) 15. tammikuuta 2026 kello 22.30 (EET)Vastaa

Suomalainen F1-kuljettaja ei ole koskaan onnistunut voittamaan Italian maaperällä ajettua F1-kilpailua, mutta jos Nico Rosbergin voittoa Monzassa vuonna 2016 ei lasketa, niin onko koskaan missään Italiassa ajetussa F2, F3, F4 tai muussa formulasarjan kilpailussa pikkuformuloissa ollut ketään suomalaisvoittajaa historian aikana? Kruununoksa (keskustelu) 18. tammikuuta 2026 kello 20.36 (EET)Vastaa

Heikki Kovalainen voitti Imolassa ja Monzassa ajetut GP2-kilpailut vuonna 2005. Sen jälkeen en tiedä onko ollut muita suomalaisvoittajia. ~2026-83882-8 (keskustelu) 7. helmikuuta 2026 kello 08.59 (EET)Vastaa

En ymmärrä miksi koulussa (peruskoulussa) opettajat jankuttavat, että "Wikipedia ei ole luottettava lähde, kuka tahansa voi muokata sitä!". Itseä tuo ainakin häiritsee, kun tietää että, joo kaikki voi muokata, mutta aika nopeasti ne poistetaan jos se on jotain tooodella väärää tietoa /vandalismia. (siis tarkoitan lähteenä Wikipediaa lähteenä esim. esityksen tai vastaavien asioiden kokoamiseen). Jusuuu (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 17.37 (EET)Vastaa

Juontaa varmaan juurensa Wikipedian varhaisiin vuosiin, kun esimerkiksi vaatimukset lähteistämisen suhteen olivat huomattavasti löyhemmät. Nykyään tiedolle pitäisi (ainakin periaatteessa) löytyä lähteet, mutta ongelmana on ehkä pikemminkin sen ajantasaisuus - vandalismi poistetaan äkkiä, mutta kymmenen vuotta vanhoja tietoja ei välttämättä kukaan käy päivittämässä. On tuossa opettajien jankkauksessa kuitenkin totta toinen puoli: esityksiin ynnä muihin ei kannata käyttää Wikipediaa lähteenä. Sen sijaan Wikipedia on oiva lähtöpaikka tiedonhakuun: koska kaiken tiedon pitäisi olla lähteistettyä, artikkeleista löytyy tieto, mistä lähteestä mikäkin tieto on haettu. Nämä lähteet voi sitten itse käydä tarkistamassa ja käyttää niitä lähteenä Wikipedian sijasta. Periaatteessa sama asia, mutta näyttää paljon hienommalta ja menee opettajiltakin läpi. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 20. tammikuuta 2026 kello 17.45 (EET)Vastaa

Moi. Tämä saattaa johtua siitä, että Wikipedia perustuu muiden sivustojen lähteisiin ja niiden tietoihin (tai näin ainakin pitäisi olla). Tämä antaakin usein kuvan, että Wikipediaa ei kannatta lukea, koska Wikipediaa ei yleensä itsenään pidetä kelvollisena hirveän virallisissa asioissa. Julius 12345 | Keskustelu 20. tammikuuta 2026 kello 17.46 (EET)Vastaa

Saisivat opettajat puhua vähän kyllä monien muidenkin lähteiden epäluotettavuudesta... Aulis Eskola (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 18.19 (EET)Vastaa

Nimenomaan tämä tuntuu unohtuvan, että niissä alkuperäislähteissäkin on virheitä, ja niitä käytettäessä ne samat virheet siirtyvät tännekin. Erittäin merkittävä ongelma on myös näennäis- ja valelähteistys, joissa lisättyä tietoa ei todellisuudessa löydy merkitystä lähteestä, eivätkä kaikki seulojat tunnu tällaisia lisäyksiä tarkistavan, vaikka verkkolähteestä sen pystyisi tekemään. On todella turhauttavaa jälkeenpäin korjailla noita vain siksi, että seuloja ei ole jaksanut asiaa aikoinaan tarkistaa, ja tietysti jälkeenpäin tällaisten lisäysten huomaaminen ylipäätään on hankalaa. --Kärrmes (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 21.44 (EET)Vastaa

Wikipedia ei ole lähde, vaan kokoelma tietoa. Artikkeleita on lähteistetty joko luotettavasti tai epäluotettavasti, osasta taas puuttuu lähteet. raid5 20. tammikuuta 2026 kello 18.48 (EET)Vastaa

En tarkoittanut, että Wikipedia on lähde, tarkoitin että voidaan käyttää tiedon hankintaan esim siihen esitelmään tai muuhun epäviralliseen. Minun mokani😊 Jusuuu (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 19.54 (EET)Vastaa

En tiedä mokasta, mutta minä en ajattele Wikipedian olevan lähde. Joidenkin mielestä se on sentään huono lähde. raid5 22. tammikuuta 2026 kello 21.01 (EET)Vastaa

Kirjoittaja yksin päättää lähteensä. Lähteenä voi olla tieteellinen tutkimus, Wikipedia tai kristallipallo. Lukija ja sensori päättävät, hyväksyvätkö he kirjoittajan käyttämän lähteen (jos se on kerrottu). – ~2026-48949-3 (keskustelu) 23. tammikuuta 2026 kello 09.18 (EET)Vastaa

Alan MacMasters on hyvä ja mielenkiintoinen esimerkki, miksi Wikipediaa ei pitäisi käyttää lähteenä ja miten se voi johtaa myös valheelliseen väärän tiedon vahvistamiseen jälleen Wikipediassa. Täällä hyvä podcasti tuosta aiheesta. --Farma3110 (keskustelu) 20. tammikuuta 2026 kello 19.17 (EET)Vastaa

No yksi asia joka tukee tuota väitettä on että Wikipedia ei voi käyttää itseään lähteenä. Eli jos on luomassa uutta Wikipedia-artikkelia olemassaolevan artikkelin pohjalta, ei lähteenä voi käyttää tuota alkuperäistä artikkelia. On käytettävä samoja lähteitä kuin olemassaolevassa artikkelissa tai jos niitä ei ole, etsittävä lähde itse. JIP (keskustelu) 17. helmikuuta 2026 kello 23.29 (EET)Vastaa

Missä F1 kilpailussa ja millä F1 kaudella on ollut mukana eniten eri F1-talleja tai moottorivalmistajia F1 historian aikana? ~2026-48472-9 (keskustelu) 22. tammikuuta 2026 kello 20.19 (EET)Vastaa

Eniten moottorivalmistajia F1-historiassa oli mukana kaudella 1999, jolloin oli peräti yhdeksän eri valmistajaa (Mercedes, Ferrari, Mugen-Honda, Playlife (Renault), Petronas (Ferrari), Supertec (Renault), Arrows (Hart), Ford ja Peugeot). Eniten F1-talleja oli mukana kausina 1989 ja 1990, jolloin oli peräti 20 tallia, joista osa ei päässyt edes lähtöruutuun esikarsiutumisen takia. Nämä olivat Ferrari, McLaren, Williams, Brabham, Lotus, Tyrrell, March, Arrows, Benetton, Osella, Dallara, Minardi, Ligier, Zakspeed, Rial, Coloni, AGS, EuroBrun, Onyx, Brabham ja Larrousse. Jossakin kilpailussa saattoi olla mukana jopa yli 30 kuljettajaa. Kruununoksa (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 16.51 (EET)Vastaa

Britannian GP:ssä 1989 oli eniten kilpailuun osallistuneita talleja (20), joista molemmat Rial, Zakspeed ja AGS-tallin kuljettajat ja ainoa EuroBrun-tallin kuljettaja karsiutuivat ja 26 kuljettajaa 40:stä starttasivat kilpailuun. Eli 16 eri tallin autot starttasivat kyseiseen kilpailuun, mikä on ennätys. ~2026-86966-2 (keskustelu) 8. helmikuuta 2026 kello 16.38 (EET)Vastaa

Mikä mahtaa olla vanhin säilynyt suomalainen televisio-ohjelma? --MikkoK (keskustelu) 24. tammikuuta 2026 kello 11.35 (EET)Vastaa

Salkkarit on ainakin ollut kauan, mutta ei lähellekään varmaan vanhinta. Jusuuu (keskustelu) 24. tammikuuta 2026 kello 20.48 (EET)Vastaa

tajusin vasta, että tarkoitatko, että mikä on ollut kauiten aktiivisesti esim. 1990- -> vai jotain muuta? Jusuuu (keskustelu) 24. tammikuuta 2026 kello 22.36 (EET)Vastaa

Tarkoitatko arkistossa säilynyttä ohjelmanpätkää vai yhä lähetettävää ohjelmaa? TV-uutisia on lähetetty lähes alusta asti, mutta ohjelman nimi on vaihdellut vuosien saatossa. Urheiluruutu-nimistä ohjelmaa on lähetetty sennimisenä yli 62 vuoden ajan eli elokuusta 1963. – ~2026-53433-3 (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 10.38 (EET)Vastaa

Urheiluruudun ensimmäisen lähetyksen toimittajat Seppo Kannas ja Anssi Kukkonen ovat vielä elossa (yli 9-kymppisiä kumpikin). – ~2026-53433-3 (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 11.02 (EET)Vastaa

Vanhin säilynyt = yleensäkin vanhin mikä on arkistossa säilynyt. Ja nimenomaan kokonaan säilynyt jakso tai yksittäinen ohjelma, en tarkoita mitään pätkiä/katkelmia. Googlettaminen ei auta.--MikkoK (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 12.29 (EET)Vastaa

Käykö tämä? https://yle.fi/aihe/a/20-10006769 "Ylen vanhin omatuotantoinen video numerolla LK001 (LK = lyhyt kuva) on niin kutsuttu ”Lintu-filmi” vuodelta 1957. Vajaan neljän minuutin mykkävideolla rouvashenkilö viettää aikaa olohuoneessaan lemmikkilintujensa kanssa." Makevonlake (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 12.39 (EET)Vastaa

Kiitoksia, yllätys että jotain on tallessa jo 1950-luvun lopulta. MikkoK (keskustelu) 25. tammikuuta 2026 kello 12.45 (EET)Vastaa

Kaikki ulkokuvaukset tehtiin 1960-luvullakin vielä filmille, ja videolle kuvattiin raskailla kameroilla vain studiossa, samoilla joilla tehtiin suorat lähetykset. Ryhdyin miettimään, mikä alkuvuosien ohjelma olisi tehty kokonaan ulkona ja filmille, ja mieleen tuli Risto Vanarin Piilokamera. Mutta ei, tämä artikkeli kertoo että siinäkin oli inserttien välissä suoria (?) studiojuonto-osuuksia, joten siitäkään ei ole yhtään jaksoa säilynyt. Kotivalo (keskustelu) 27. tammikuuta 2026 kello 21.03 (EET)Vastaa

Kamerakierros, lähetetty 9.4.1957, on Ritva-tietokannan mukaan katsottavissa Kavin katselupisteissä. Kamerakierrokset tehtiin kokonaan filmille eri lokaatioissa. Kotivalo (keskustelu) 27. tammikuuta 2026 kello 21.21 (EET)Vastaa

Oletetaan seuraavanlainen tilanne. Kaksi poliisia on pidättämässä vahvasti päihtynyttä henkilöä, joka viimeisenä keinonaan vastustaa pidätystä iskee hampaansa kiinni toisen poliisin paksuun virkahaalariin ja toinen poliiseista vetää salamannopeasti pampun taskustaan ja iskee sillä päihtyneen henkilön purukalustoon niin kovaa, että tältä katkeaa useampi hammas, jolloin hänen on pakko irrottaa otteensa. Kysymys kuuluu, että syyllistyikö tilanteessa toinen poliisi liialliseen voimankäyttöön ja liioiteltuun hätävarjeluun tilanteen ratkaisemiseksi ja joutuuko hän korvaamaan asianomaisen purukaluston, vai onko kyseinen päihtynyt henkilö itse syyllinen tapahtuneeseen ja joutuu itse maksumieheksi, eikä voi vedota siihen, että oli tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena eikä kyennyt toimimaan järkevästi? ~2026-69512-6 (keskustelu) 1. helmikuuta 2026 kello 10.00 (EET)Vastaa

Pääsääntöisesti humala ei ole mikään peruste, joka sallii ajattelemattoman käytöksen ja virkamiehen vastustamisen. Tietysti ihmiset voivat käyttäytyä ajattelemattomasti myös selvin päin. Mutta mitä tulee varsinaiseen kysymykseen, niin uskoakseni mahdolliset seuraukset poliisille arvioidaan oikeudenkäynnissä.-- Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2026 kello 19.00 (EET)Vastaa

Tähän voi yhdeksi oikeaksi vastaukseksi lukea korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO 2013:60), joka löytyy Finlexistä. Ehkä helpoimpana wikipediatason vastauksena esitettyyn kysymykseen on, että KKO:n ratkaisusta huomaa, että asia ei ole "kumpi ja kampi tappelivat ja aina vain kumpi voitti" -tyyppinen, vaan siinä rangaistusvastuu ja vahingonkorvausvastuu on eriytetty toisistaan. Toisin sanoen on mahdollinen sellainenkin lopputulos, että esimerkillinen poliisimies (siis tuossa esimerkissä mainittu) on toiminut sallituissa rajoissa ja vapautetaan rangaistusvastuusta, mutta hän silti joutuu korvaamaan täysin tai osittain aiheuttamansa vahingon nestemäiseen ravintoon siirtyneelle väkivallan asiakkaalle. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2026 kello 08.46 (EET)Vastaa

Jossain romaanissa kerrottiin, että Helsingin Cygnaeuksenkadulla olisi jäänyt selvittämättä liikenneonnettomuus sen takia, että poliisit eivät osanneet kirjoittaa Cynaeuksenkatua oikein raporttiin. Mistä maailmankirjallisuuden klassikosta on kyse? – ~2026-77169-8 (keskustelu) 4. helmikuuta 2026 kello 12.48 (EET)Vastaa

En tiedä, mutta toisen samanlaisen jutun mukaan kuollut hevonen oli maannut Nordenskiöldinkadulla jossain nykyisen jäähallin kohdalla. Kun poliisit eivät osanneet kirjoittaa kadunnimeä, niinpä he raahasivat hevosenraadon muutaman kymmenen metriä kulman taakse ja kirjoittivat sitten raporttiinsa "Kuollut hevonen löydetty Heikinkadulta" (nyk. Mannerheimintie). Varmaan kaikki tällaiset jutut ovat vain vitsiniekkain ja koiranleukain sutkautteita. Kotivalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2026 kello 14.07 (EET)Vastaa

Vielä hauskempi ajatus on, että poliisit joutuivat raahaamaan raatoa kilometrikaupalla, koska Heikinkatu päättyi nykyisen entisen Postitalon paikkeille ja jatkui pohjoiseen Läntisenä Viertotienä tai Turuntienä. Mannerheim lienee ainoana suurmiehenä saanut nimiinsä kaksi katua (tai kaupunkikadun ja maantien) samassa lahjapaperissa. Miksiköhän Heikinkadun osuutta ei jätetty aiemmalle nimelleen? Mahtoikohan kadulle ja Heikinpuistollekin nimensä antanut min.valt.siht. Henrik Rehbinder olla huonossa huudossa 1940-luvulla? Pitiköhän kaikkien Turuntien varrella olevien rakennusten numeroitakin muuttaa samalla, kun kerran Heikinkatu alkoi varmaan ykkösestä Erottajan kulmilla ja olletikin Turuntien numerointi alkoi myös ykkösestä. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2026 kello 18.54 (EET)Vastaa

Herätys. Jos joku käyttää tekniikkaa jonka toiminnasta ei ymmärrä mitään, ketä tästä saa syyttää? T: kulunvalvonnasta, 0dorkmann (keskustelu) 5. helmikuuta 2026 kello 18.36 (EET)Vastaa

Ihmisestä ja tilanteesta riippuen voi syyttää joko itseään tai toisia. raid5 5. helmikuuta 2026 kello 18.53 (EET)Vastaa

tietääkö kukaan miksi nokia 3109:ssä ei ole kameraa mutta 3110:ssa on kamera? Laamatonsöpöjä (keskustelu) 6. helmikuuta 2026 kello 00.09 (EET)Vastaa

Tarkennuksena, että Nokia 3110:ssa ei ollut kameraa mutta Nokia 3110 classicissa oli. Nokia 3109 classic oli lähes sama kuin Nokia 3110 classic, mutta siinä ei ollut kameraa. Ehkä puhelimesta haluttiin tehdä hieman yksinkertaisempi ja edullisempi versio.--Puppe100 (keskustelu) 7. helmikuuta 2026 kello 08.45 (EET)Vastaa

joo se tekee kyllä järkeä Laamatonsöpöjä (keskustelu) 13. helmikuuta 2026 kello 10.24 (EET)Vastaa

Täällä Pohjantähden alla alkaa itseriittoisen toimijan aherruksena, mutta pontimena sille oli ollut hyväntahtoisen ja valistuneen omistuksen teko, jolla antoi oikeuden raivata. Onko tälläiselle hyväntahtoiselle ja valistuneelle omistukselle omaa vastinparitermiä roistokapitalismille, tai jopa artikkelia suomenkielisessä wikipediassa. Merkittäviä edustajia varmaankin ovat olleet Pentti Linkolan Luonnonperinnesäätiö ja Paavo Haavikko, mutta muitakin ehkä löytyy. -- Cimon Avaro 8. helmikuuta 2026 kello 18.25 (EET)Vastaa

Onko väärin ajatella filosofisesti, että jos maailmassa ei olisi lainkaan sotia ja konflikteja väestöryhmien välillä, niin ihmiskunta olisi ylikansoittunut ja uusiutuvat luonnonvarat olisi käytetty loppuun nopeammin ja ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon kauan sitten tietyiltä alueilta? Mutta viimeisen 40 vuoden aikana tätä on käyty Ruandalaisten, Syyrialaisten ja Ukrainalaisten ja Palestiinalaisten kustannuksella sekä venäläisten sotilaiden välillä. Eli mikä muu kuin sodat pitää ylikansoituksen rajoissa, että ihmisillä on ruokaa ja mahdollisuus elää onnellisena niin kuin haluaa lakien puitteissa ja samalla pitää oman sielunsa ja itsekunnioituksensa ehjänä? Kruununoksa (keskustelu) 14. helmikuuta 2026 kello 17.25 (EET)Vastaa

On väärin ajatella. raid5 14. helmikuuta 2026 kello 17.26 (EET)Vastaa

Eiköhän suurin syy mikä pitkään piti ihmisten määrän kurissa ollut suuri kuolleisuus tauteihin ja sairauksiin yms. 1900-luvun väkiluvun kasvuhan johtuu kuolleisuuden romahtamisesta. Suomessakin vielä 1800-luvun lopulla liki puolet ihmisistä kuoli ennen kuin ehtivät aikuisikään. --Anr (keskustelu) 14. helmikuuta 2026 kello 17.37 (EET)Vastaa

Hiiri uptopia-koe liippaa ehkä tätä: [[3]]. Siinä eivät luonnonvarat loppuneet, mutta jotain kummallista tapahtui hiirille. Sjmantyl (keskustelu) 16. helmikuuta 2026 kello 13.15 (EET)Vastaa

Kuten Raid5 ja Anr, mutta jos haluat löytää samanmielisiä, suosittelen vahvasti tutustumaan Pentti Linkolan ja Thomas Malthusin ajatuksiin, ellet ole jo tutustunut. Vyörykkä (keskustelu) 17. helmikuuta 2026 kello 23.37 (EET)Vastaa

Kannattaa myös katsoa onko heillä lapsia. Jos haluat nähdä mitä ihminen oikeasti uskoo, katso mitä hän tekee. Sjmantyl (keskustelu) 26. helmikuuta 2026 kello 10.18 (EET)Vastaa

Jos näin ajattelee, niin siinä mahdollisesti tulee yliarvioineeksi sodankäynnin vaikutuksen väestönkasvuun. Eli filosofisen ajattelun sijaan väestödatan tutkimisesta voisi olla apua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. helmikuuta 2026 kello 12.35 (EET)Vastaa

Muinaisella ajalla 1980-luvun alussa kun minäkin olin vielä pikkulapsi, televisiosta tuli lasten piirrossarja jonka nimi oli "Jaki ja Nuga" tai jotain sinnepäin. Sarja kertoi kahdesta karhunpennusta joiden nimet olivat Jaki ja Nuga tai jotain sinnepäin. Siinä kaikki jota sarjasta muistan. Kyseessä ei ole sama sarja kuin "Tao Tao" joka kertoi pandakarhun pennusta. Tietääkö joku tästä sarjasta jotain? JIP (keskustelu) 17. helmikuuta 2026 kello 23.26 (EET)Vastaa

”Animaatiosarjan oikea nimi on Jaki, vuoriston karhu.” [4] --Geohakkeri (keskustelu) 18. helmikuuta 2026 kello 00.01 (EET)Vastaa

Kiitos tiedosta! JIP (keskustelu) 18. helmikuuta 2026 kello 00.03 (EET)Vastaa

"Maakunnan suurin ilman kiinteää tieyhteyttä oleva pysyvästi asuttu saari." kirjoitin lehtijutun faktalaatikkoon. Joku soitti heti, että Jänkäsalo on suurempi. ~2026-11368-01 (keskustelu) 20. helmikuuta 2026 kello 10.36 (EET)Vastaa

Laitetaan linkit: Lamposaari (Lappeenranta), Suuri Jänkäsalo. --Anr (keskustelu) 20. helmikuuta 2026 kello 10.55 (EET)Vastaa

Väkiluvulla mitattuna Lamposaari on suurin tällainen saari Etelä-Karjalassa. Pinta-alan mukaan se olisi Kyläniemi Taipalsaarella. Täältä tarkistin: Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012–2015, s. 80. – Tvinnari (keskustelu) 22. helmikuuta 2026 kello 05.27 (EET)Vastaa

Mikä on se wanhan ajan puinen kalastushärpäke jolla uitetaan kalaverkko talvella avannosta jään alle narua vetelemällä? Se ikään kuin kävelee jään alapuolella. Verkonuittolaite, jääraketti, kalaverkko, ja pilkkiminen eivät tunnu auttavan. Täytyyhän tällä vehkeellä olla nimi? En vaan keksi oikeita googlauksia. ~2026-11904-38 (keskustelu) 22. helmikuuta 2026 kello 19.35 (EET)Vastaa

Tälläsiä löytyy: Laxström Härveli verkonuittoautomaatti, Härveli verkonuittolaite ja Uittolaite Jääraketti Narunvetolaite jään alle. --Linkkerpar^keskustelu 22. helmikuuta 2026 kello 19.44 (EET)Vastaa

Ylen Vintillä.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2026 kello 22.52 (EET)Vastaa

Onko kukaan koskaan yrittänyt selvittää ja kääntää, mitä se kreikkalainen tarjoilija sanoo kreikan kielellä siinä Reinikainen sarjan jaksossa, jossa hän suuttui Reinikaiselle ja kielsi tätä tulemasta huomenna ravintolaan? Entä mitä hän sanoi kreikaksi sen jakson alussa, jossa hän virheellisesti luuli Reinikaisen kosineen Ailia ja saaneensa myönteisen vastauksen? ~2026-12021-95 (keskustelu) 23. helmikuuta 2026 kello 09.19 (EET)Vastaa

En ole miettinyt asiaa. Reinikaista on kiva katsoa uudelleen. raid5 24. helmikuuta 2026 kello 02.07 (EET)Vastaa

@Tomisti: voisi tietää. --Linkkerpar^keskustelu 24. helmikuuta 2026 kello 07.35 (EET)Vastaa

Hauska kysymys! Nuo naurattavat edelleen vaikka ne on nähnyt monesti. Ensin mainittu kohta on jaksossa 5. Se on kreikkalaisia ilmaisuja vilisevä purkaus, jossa tarjoilija sanoo suunnilleen: o ántras eínai gynaíka, gynaíka eínai ántras, aftá mou léei, (epäselvä: koíta (antrópos(?))...), po po Panagía mou, éxo, fýge, na mi se vlépo eli jotakuinkin ”mies on nainen, nainen on mies, niin hän minulle sanoo, (katso (miestä(?)...)), voi voi Panagiani (vrt. ital. ’mamma mia!’), ulos, häipykää, etten sinua näe”.

Jälkimmäinen on jaksossa 7. Siinä tarjoilija sanoo kokille lähinnä parakaló ntolmádes sto Reinikainen... échei mia oraía gynaíka mazí tou eli ”dolmadeksia Reinikaiselle ole hyvä... hänellä on kaunis/hieno nainen mukanaan”. Muusta ei saa täysin selvää, mutta siinä lähinnä hämmästellään tilannetta. Muissa jaksoissa on valitettavasti vain tavallista ravintolakreikkaa (”kiitos”, ”ole hyvä”, ”lasku” yms.). Tomisti (keskustelu) 24. helmikuuta 2026 kello 21.07 (EET)Vastaa

Missä yhdysvaltojen osavaltiossa sijaitsee tämä kuuluisa matala tiesilta, johon useat rekat ja korkeat pakettiautot ovat törmänneet arviolta lähes 200 kertaa viimeisen 10-15 vuoden aikana? Näistä törmäämisistä siltaan on useita videoita youtubessa. Kruununoksa (keskustelu) 25. helmikuuta 2026 kello 07.00 (EET)Vastaa

Youtube-kanavan kuvaus kertoo sen sijaitsevan Pohjois-Carolinan Durhamissa. --Kärrmes (keskustelu) 25. helmikuuta 2026 kello 07.12 (EET)Vastaa

Siitä on artikkelikin: 11 foot 8 Bridge.-- Htm (keskustelu) 25. helmikuuta 2026 kello 11.56 (EET)Vastaa

Onko viimeisen 20 vuoden aikana Suomi ottanut tilastollisesti eniten mitaleja olympiajääkiekossa, vaikka se on yleensä ollut tuo pronssimitali, eli voitaisiin sanoa, että Suomi on ollut se "kolmanneksi paras"? Entä mitkä maat ovat tuona aikana ottaneet eniten kulta- ja hopeamitaleja olympiajääkiekossa? ~2026-12733-82 (keskustelu) 26. helmikuuta 2026 kello 12.31 (EET)Vastaa

Jääkiekko olympialaisissa -nimisestä artikkelista löytyvät sekä miesten että naisten mitalistit. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. helmikuuta 2026 kello 12.40 (EET)Vastaa